Lähtö Ruotsiin
sunnuntaina 31.12.2017
sunnuntaina 31.12.2017
Kello soi aamulla seitsemän aikaan, puoli yhdeksältä tulisi lähteä kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Kauan odotettu työssäoppimisjakso Ruotsissa tulisi pian alkamaan. Kotona lähtö ei vielä jännittänyt lainkaan, mutta ajaessani lähemmäs ja lähemmäs lentoasemaa ei-kaivattu jännitys ilmestyi.
Matkalla lentokentälle sunnuntaiaamuna.
Ajattelin vähäisen jännittämisen syynä olleen se, että seurakseni Ruotsiin lähtisi ystäväni Krista.
Menemme samaan työpaikkaan suorittamaan työssäoppimisemme, asumme myös yhdessä.
Menemme samaan työpaikkaan suorittamaan työssäoppimisemme, asumme myös yhdessä.
Saavuin perheeni kanssa lentoasemalle, katsoimme lentomme tiedot ja odottelimme Kristan porukkaa. Muutama yhteinen ystävämme tuli myös saattamaan meitä, ja kuten arvata voi, kyyneleiltä ei täysin säästytty.
Teimme siskon avustuksella lähtöselvitysen, paluumatkalla täytyisi itse osata tehdä...
Otimme kuvia, halasimme ja sanoimme näkemiin. Sitten turvan läpi ja omalle portille (äidin saattamana) odottamaan lentokoneeseen pääsyä.
Lentomme meni hyvin, suunnilleen puolet ajastamme meni nenät kiinni ikkunassa ihaillen näkymiä. Saavuimme Tukholman Arlandan lentokentälle noin klo 11.40 ja projektina oli löytää matkatavarat.
Jos jossain asiassa haluan kehittyä, se on maltillisuus ja kärsivällisyys. Laukkumme eivät olleet tietenkään salamannopeasti käsissämme, vaan niitä täytyi tovi odottaa. Olimme miltei varmoja, että myöhästymme junasta, sillä sen oli aika lähteä noin klo 12.15 kohti Stockholms Centralstationia. Kerkesimme kuitenkin junaan, ja matka Tuhkolmaan meni nopeasti. Junamme Tukholmasta Skövdeen lähti noin klo 14.15, joten ei ollut pelkoa myöhästymisestä.
Stockholms Centralstation
Pian oli kahden tunnin nauruntäyteinen junamatka takana, ja vastassa meitä oli ihana Eija.
Päästyämme asunnollemme Eija teki pikaesittelyn huoneista ja käytännön asioista sekä kertoi läheisestä ostoskeskuksesta. Meitä odotti siis valmiiksi sisustettu, kaikenkattava kolmio! Jääkaapin ainoa asia ei ollut valo, vaan Eija oli käynyt hankkimassa meille ilta- sekä aamupalatarvikkeet, sillä olimme Skövdessä puoli viiden aikaan illalla. Kävimme kuitenkin tutustumassa naapurissa olevaan ostoskeskukseen ja sen ruokakauppaan.
Junassa matkalla tulevaan kotikaupunkimme!
Kävimme naapurissa, ICA Maxissa ostoksilla,
Krista hämmästelee valokoimaa :D
Uuttavuotta vietimme kaupungilla suomalaisittain, ja muutamat paikalliset luulivat minua espanjalaiseksi, toinen luuli ranskalaiseksi. Kristaa luultiin ruotsalaiseksi, hyvä asia siis...?
Gott nytt år 2018!





voi teitä <3 Tunteella ja sydämellä kohti uutta ja ihanaa.
VastaaPoistaNäin tehdään! <3
Poista